Viimetiistaina sain yllättäen puhelun eräältä radio itä-uusimaan toimittajalta. He halusivat tehdä  tästä ruokablogistani radiohaastattelun. Puhelu tuli niin yllättäen, että menin aivan hämilleni. Toimittaja ehdotti tapaamista seuraavaksi päiväksi. Kauhuissani katselin kotimme kaaosta ja ajattelin että eihän tänne kaaokseen voi kutsua ketään ja siirsin haastattelun torstaille. Ja jos oikein tunnustan, taisi siinä olla mukana hieman myös esiintymispelkoakin...Sovimme että toimittaja tulee puoliltapäivin meille, teemme haastattelun niin että ehdin hakemaan tyttäreni koulusta yhdeltä.

Haastattelua edeltävänä yönä nukuin huonosti. Valvoin aamun pikkutunneille asti valmistellessani myytävää viikonlopun myyjäisiä varten, muutenkin jännitti tuleva haastattelu.

 Odotellessani toimittajaa sain hetken mielijohteesta päähänpiston ruveta leipomaan. Ajattelin että olisi  hauskaa tarjota toimittajalle tuoreita herkullisia muffinsseja. Ehdin kerätä ainekset pöydälle kun toimittaja jo asteli pihaan. No ei siinä mitään, ajattelin. Muffinssit ovat yksi bravuureistani, osaanhan minä pyöräyttää ne vaikka silmät kiinni. JUUh!

Toimittaja Reetta Arvila asteli perässäni keittiöön ja kerroin kokkaavani meille juuri muffinsseja. Toimittaja kaivoi mikrofoonin esiin ja siinä vaiheessa jaloissani alkoi pieni vapina, päässä alkoi humista ja kädet alkoivat täristä. Apua! Miten oma keittiö voikin yhtäkkiä tuntua ihan vieraalta paikalta! En yhtäkkiä löytänytkään keittiöstäni tarvitsemiani tarvikkeita. Availin hermostuneena laatikoita ja etsin kaikenlaista. Taikina seisoi aivan liian pitkään pöydällä, pelkäsin että ilmat ehtii karata taikinasta ennenkuin saan muffinssit uuniin. Toimittaja haastatteli samalla kysellen kaikenlaista, kuulin lasten riitelevän olohuoneessa. Ajatukseni harhailivat ja tuntui etten saa suustani ulos yhtään järkevää lausetta! Ajattelin vain että saisin nyt edes nämä muffinssit onnistumaan. Raastoin raastimella taikinan joukkoon suklaata, samassa tajusin että suklaa olisi kannattanut pilkkoa veitsellä, niinkuin yleensäkin teen, sillä raaste lenteli pitkin pöytää ja lattioita. Kokkailuni näytti varsin sotkuiselta operaatiolta.  

Lopultakin muffinssit meni uuniin ja pystyin edes hetken keskittymään haastatteluun. Juuri kun tuntui siltä että hei nythän tää homma alkaa sujua, tapahtui jotakin odottamatonta. SÄHKÖKATKOS! Tämä on juuri tätä minun tuuriani. Onneksi sähköt palasivat pian ja jatkoimme haastattelua. Siinä kesken jutustelumme muistin yhtäkkiä unohtaneeni suolan muffineista. Mielestäni moniin leivonnaisiin pitää laittaa ihan pieni ripaus suolaa jotta maku tulee paremmin esiin. No joo, onneksi se ei kuitenkaan ole välttämätön.

Uunin  ajastin alkoi piipittämään ja otin muffinssit uunista. Ajattelinlin ettei sähkökatkos vaikuttanut muffinssien paistumiseen sillä se ei kestänyt kovinkaan kauan. Katselin muffinsseja ajatellen itsekseni että ne näyttivät kummallisen litteiltä! Leikkasin kuuman muuffinssin lautasella kahtia...argh! Ne olivat sisältä edelleen raakoja ja tajusin että paistoaika ei riittänytkään...nolona laitoin muffinssit takaisin uuniin.

Katselimme molemmat hermostuneena kelloa. 8 minuutin päästä minun piti olla jo koululla hakemassa tyttöä...Ei tässä mitään, kyllä me vielä ehdittäisiin... Lopulta otin muffinssit uunista, uuni oli ehtinyt jäähtyä eikä muffinssit olleet edelleenkään täysin kypsiä. Valitsin kaikista kypsimmän näköisen muffinin ja maistelimme toimittajan kanssa aikaansaannostani. Toimittaja kehui, omasta mielestäni maku oli ihan ok, mutta eivät vastanneet lähellekkään sitä mitä niiden piti olla! Teimme haastattelun  loppuun ja kiirehdimme ovesta ulos kumpikin omille tahoillemme. HUH HUH!

Soitin ystävälleni ja kerroin kauhuhaastattelustani.  Nauroimme kummatkin aivan katketaksemme koko jutulle. Tämä sählääminen onnistuu vain minulta. Laskimme leikkiä että pitäisiköhän seuraavaksi mennä vaikka telkkariin kokkaamaan! ;D

Haastattelu tulee ulos maanantaina 1 joulukuuta klo 08.40 Radio Itä-uusimaassa taajuudella 90,3

Voit mennä kuuntelemaan juttua vaikkapa tästä linkistä Radio Itä-Uusimaa

Tässä epäonnen muffinssien ohje. Loppujen lopuksi kun sain paistettua ne kypsiksi, olivat ne maultaan varsin herkullisia. ;O)

Vadelmasuklaa muffinit noin 12 kpl

2 munaa

1 1/4 dl sokeria

3 dl vehnäjauhoja

2 tl leivinjauhetta

2 tl vaniljasokeria

1 maustemitta suolaa

1 pakastepussi vadelmia

50g suklaata (käytin tummaa block leivontasuklaata) pieneksi pilkottuna

50 g sulatettua margariinia

1 dl maitoa

Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Yhdistä jauhoihin leivinjauhe, vaniljasokeri ja suola. Lisää taikinaan vuorotelle muutamassa erässä jauhoja, maitoa ja sulaa margariinia. Kääntele varovasti lusikalla sekaisin. Älä vatkaa. Kumoa joukkoon suklaamurut ja pakastevadelmat. Kääntele juuri ja juuri sekaisin. laita paperiset muffinivuoat muffinipellille. Lusikoi taikina muffinivuokiin ja paista 200 asteessa 15-18 minuuttia.